Haasteiden ilmeneminen arjessa

”Kuvallisten ohjeiden, olipa kyseessä sitten solmun tekeminen tai jonkin asian kokoaminen, on hankalaa, koska kuva ei vastaa kolmiulotteista kokemusta ja koska vaiheiden hahmottaminen on hankalaa. Yleensä tämä johtaa siihen, että jätän homman kesken, vältän uusien asioiden opettelemista, turvaudun vanhoihin rutiineihin ja annan koottavat joko jonkun toisen hoidettavaksi tai jätän kokoamista vaativat tuotteet ostamatta..” (Mies, 27v.)

Minulla oli lapsena suuria vaikeuksia ylittää kehon keskilinjaa ja käyttää molempia käsiä samaan aikaan: en pitänyt paperista kiinni vasemmalla kädellä piirtäessäni tai kirjoittaessani, vaan annoin käden roikkua joutilaana sivulla oikean käden tehdessä kaiken työn. Sama päti saksilla leikkaamiseen ja minulla kesti kauan oppia käyttämään saksia. Myös esimerkiksi riveillä pysyminen tuotti (ja tuottaa aika ajoin edelleen) vaikeuksia. Vuosien saatossa ongelmat ovat vähentyneet, mutta tuskailen edelleen esimerkiksi ompelulangan solmimisen, erilaisten muiden solmujen, repun hihnojen pidentämisen, esineiden kokoamisen ja muiden hahmottamista ja käsi-silmä koordinaatiota vaativien hienomotoristen tehtävien kanssa. Esimerkiksi erilaisten pakkausten aukaiseminen, kaupan hedelmäpussien avaaminen ja vaikkapa pelilautojen tai karttojen taitteleminen tuottavat vaikeuksia. Minun on hyvin vaikea muistaa, miten erilaisia solmuja tai taitoksia tehdään, enkä esimerkiksi osaa tehdä kunnollista vetosolmua vaikkapa hedelmäpussiin. (Mies, 27v.)

”Autolla ajaminen tuntemattomassa ympäristössä on erittäin vaikeaa, sillä minun on hankala hahmottaa kaistoja ja kaistojenvaihtoja. Inssissä autokoulunopettaja kehotti ihan tosissaan merkitsemään käsiini vasemman ja oikean. Merkitsinkin. Samoin auton koon hahmottaminen on vaikeaa ja en aja mielelläni muulla kuin tutulla autolla, jonka ääriviivat olen oppinut hahmottamaan.” (Nainen, 38v.)

”Kaupungissa liikkuessa on vaikea suunnistaa ja käyttää julkisia kulkuneuvoja, bussit, junat jne. Vaikka katsoisin etukäteen kartasta mitä reittiä vaikka linja 16 ajaa ja varmistaisin pysäkit missä auto pysähtyy, niin olen usein väärällä pysäkillä, yleensä vielä väärään suuntaan menevää bussia odottamassa. Tämä on todistettu useasti ja olen saanut kuulla siitä hyvin monta kertaa.” (Mies 35 v.)

”En opi reittejä useallakaan ajamisella, en hahmota etäisyyttä seuraavaan autoon, reunaan tai keskiviivaan, en hahmota kaistoja enkä varsinkaan monimutkaisia risteyksiä. Parkkeeraus on hankalaa.” (Nainen, 49v.)