Koulumenestys ja kodin ahtaus

Hahkun tiedepaloissa on ollut pieni toimintakatkos kirjoittajan Etelä-Amerikan matkan vuoksi. Latinalaisessa Amerikassa kiehuu. Osa tiedepalojen seuraajistakin on varmaan lukenut myös suomalaisessa lehdistössä tuoreita uutisia erilaisista yhteiskunnallisista levottomuuksista useissa latinalaisissa maissa. Näiden levottomuuksien taustalla on pääasiallisesti köyhyys ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo. Siksipä otammekin tämän päivän tiedepalasen kohteeksi uuden tutkimuksen, jossa tarkasteltiin köyhyyden yhtä, mutta varsin vähän huomioitua ulottuvuutta, asumisen ahtautta ja sen yhteyksiä koulumenestykseen.

Suomessa huono-osaisuuden indikaattoreina käytetään yleensä toimentulotukeen turvautumista sekä mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä. Tässä uudessa tutkimuksessaan Contreras kumppaneineen (2019) tarkasteli erilaista huono-osaisuuden indikaattoria ja sen yhteyttä lasten koulumenestykseen: kodin ahtautta. Kodin ahtauden kriteerinä käytettiin yli 2,5 henkeä huonetta kohden. Tällaisia koteja oli tutkimuksen eri maissa vaihtelevia määriä, Brasilian 8 prosentista aina Nicaraguan 55 prosenttiin. 

Kodin ahtauden yhteyttä luku- ja laskutaitoihin tarkasteltiin latinalaisen Amerikan vuoden 2006 laajasta kuudensien luokkien luku- ja laskutaitojen osaamisen arvioinnin aineistosta. Aineistossa oli mukana 16 maata (Argentina, Brazil, Chile, Colombia, Costa Rica, Cuba, The Dominican Republic, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Mexico, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Uruguay).

Kodin ahtaus oli vahvasti yhteydessä sekä luku- että laskutaitoihin. Merkittävää oli, että sen vaikutuksen suuruus oli lähes samaa luokkaa kuin äidin koulutuksella, joka on aiemmissa tutkimuksissa todettu yhdeksi vahvimmista lasten koulumenestystä ennustavista tekijöistä.

Tiukentamalla ahtauskriteeriä ylös- tai alaspäin oli vaikutusta tuloksiin. Kun kriteeri oli 3,5 henkeä/huone, niin efekti oli vielä suurempi ja kriteeriä löysennettäessä ahtauden vaikutus näytti lievenevän. 

Suomessakin on todettu, että lapsuuden aikainen köyhyys on yhteydessä lapsen myöhempään huono-osaisuuteen. Tästä kertoo myös tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) tehty tutkimus (Ristikari ym. 2018). Tutkimuksen mukaan hyväkään koulumenestys ei täysin suojaa tältä yhteydeltä. ”Ei ole ratkaisu, että luotamme koulun tasoittavan lasten erilaiset perhelähtökohdat. Meidän on tuettava lapsiperheitä ja erityisesti ehkäistävä lapsiperheköyhyyttä, jotta kaikilla nuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet kiinnittyä yhteiskuntaan ”, totesi THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari tutkimuksensa tiedotteessa.

Riippumatta näkökulmista, mantereista tai tutkimusten asetelmista, köyhyys näyttäytyy isona ongelmana ja riskitekijänä hyvin(pahoin)voinnille. OECD onkin nostanut taloudellisen epätasa-arvon yhdeksi isommista yhteiskunnallisista haasteista maailmassa.

Viitteet

Contreras, D., Delgadillo, J., & Riveros, G. (2019). Is home overcrowding a significant factor in children’s academic performance? Evidence from Latin America. International Journal of Educational Development, 67, 1-17.

Ristikari, T., Merikukka, M., Savinetti, N., Malloy, E. (2018). Path modelling of children’s life outcomes: The 1987 Finnish Birth Cohort. Journal of Public Health.

Lentäjän tulee osata laskea että laskeutua

Joskus muuta tietoa etsiessään sitä törmää mielenkiintoisiin havaintoihin. Näin kävi, kun kävin läpi yhden suomalaisen aistifysiologisen tutkimuksen pioneerin Yrjö Renqvistin julkaisuja. Käsiini päätyi Suomen ilmailuvoimien esikunnan toimittama Aero-julkaisu vuodelta 1925 ja siinä ilmestynyt artikkeli otsikolla “Lento-psykoteknillisiä tutkimuksia”. Kirjoittajana juuri Renqvist, silloinen Sotaväen psykoteknillisen laitoksen johtaja.

Artikkelissaan hän selvitti heidän tekemiään tutkimuksia, joilla pyrittiin selvittämään, millaisia aistihavaintoihin liittyviä ominaisuuksia (kuten syvyysnäkö) lentäjäkandidaatelta pitäisi löytää, että heistä tulisi hyviä lentäjiä.

Näiden näköaistimuksiin liittyvien havaintojen lisäksi Renqvist kirjoitti:

“Olen myös erikseen koettanut tiedustella minkälainen on lentäjien laskukyky. Laskeminen on lentotaidon solmukohta, mikä ilmenee siinäkin, että lento-opettajien arvostelut oppilaittensa yleisestä lentotaidosta ja heidän laskutaidostaan ovat yleensä samat: hyvä lentäjä on myös hyvä laskija, huono lentäjä on useimmiten huono laskija.” (s. 190-191)

Omien havaintojensa tueksi Renqvist esitti myös kovaa dataa tästä yllättävästä yhteydestä:

“Taulukosta näemme, että hyvät ja erikoisen hyvät lentäjät aina myös ovat hyviä laskijoita. Hyvän-keskinkertaiset lentäjät ovat hyviä, tai hyvän-keskinkertaisia, tai keskinkertaisia laskijoita. Keskinkertaiset lentäjät ovat keskinkertaisia laskijoita, keskinkertaisen-huonot ja huonon-keskinkertaiset lentäjät keskinkertaisia, keskinkertaisen-huonoja tai huonoja laskijoita. Ja huonot lentäjät ovat huonoja laskijoita. Laskemisen taito on selvästi lentotaidon ydinkohta.” (s. 192)

Joskos tällainen yhteys olisi vieläkin relevantti lentäjille –olihan lentokoneet aikojen saatossa aika tavalla muuttuneet – minun piti tehdä pikainen katsaus tuoreempaan kirjallisuuteen. 

Renqvistin vanha toteamus näyttäisi edelleen pitävän paikkaansa. Johnson kumppaneineen (2017) tarkasteli erilaisten kognitiivisten tekijöiden ennustekykyä lentotaitoihin isolla, tuhansien lentäjäkandidaattien otoksilla. Avaruudelliset taidot, havaintonopeus ja tietämys lentämisestä ovat varsin arvattavia ja ilmeisiä ennustajina. Mutta kuinka ollakaan, he totesivat myös, että matemaattiset taidot osaltaan ennustavat millaiseksi lentäjän taidot kehittyvät, enemmän kuin esimerkiksi lukutaito.

Kun lomamatkalle olette lähdössä, niin kannattaa siinä portilla huikata lentäjälle pieni päässälaskupähkinä ratkaistavaksi. Oikean vastauksen jälkeen on helpompaa rentoutua koneessa –olet turvallisissa käsissä.

Viitteet:

Johnson, J.F., Barron, L.G., Carretta, T.R., & Rose, M.R. (2017) Predictive Validity of Spatial Ability and Perceptual Speed Tests for Aviator Training, The International Journal of Aerospace Psychology, 27:3-4, 109-120.

Renqvist, Y. (1925). Lento-psykoteknillisiä tutkimuksia. AERO – Suomen ilmailuvoimien esikunnan toimittama julkaisu, N:o 11 — 12.