Tutkittua

Suvi Ylösen väitöskirja “Hahmotusvaikeudet koettuna ja kerrottuna ilmiönä: Narratiivinen tutkimus merkitysten, toimijuuden ja kategorioiden rakentumisesta” 

KM, YTM Suvi Ylösen erityispedagogiikan väitöskirjan “Hahmotusvaikeudet koettuna ja kerrottuna ilmiönä: Narratiivinen tutkimus merkitysten, toimijuuden ja kategorioiden rakentumisesta” tarkastustilaisuus järjestettiin Jyväskylässä 24.5.2024.

Väitöstiedote 22.5.2024

(julkaisuvapaa)

HAHMOTUSVAIKEUKSIA YMMÄRRETÄÄN JA TUNNISTETAAN HEIKOSTI

Oletko koskaan miettinyt, miten osaat suunnistaa paikasta toiseen, löytää avaimet muiden tavaroiden joukosta pöydältä, solmia kengännauhat tai tulkita bussiaikatauluja? Jos et, todennäköisesti hahmottaminen on sinulle helppoa ja sujuvaa, joten sinun ei ole tarvinnut kiinnittää asiaan juurikaan huomiota. Toisin on heillä, joilla on hahmotusvaikeuksia ja tämän tyyppiset asiat näyttäytyvät arjessa jatkuvasti vaikeina tai jopa mahdottomina.

Kehityksellisillä hahmotusvaikeuksilla tarkoitetaan aivojen poikkeuksellista tapaa tulkita näönvaraista ja tilallista informaatiota. Aistien toiminnassa itsessään ei ole vikaa, mutta aivot eivät pysty hyödyntämään aistitietoa riittävän tarkasti tai nopeasti. Käytännössä hankalaa voi olla vaikkapa tietynlaisen tuotteen tunnistaminen ja löytäminen kaupan hyllystä, jonkin asian kokoaminen palasista ohjeen mukaan, kartan lukeminen tai navigointi kaupungissa. Myös ajan, rahan, etäisyyksien ja sijaintien hahmottaminen voi olla haastavaa.

-Käytännössä monissa hyvinkin arkisissa toiminnoissa tarvitaan hahmotuskykyä, hahmotusvaikeuksista väittelevä tutkija Suvi Ylönen kertoo, -tämän takia hahmotusvaikeuksia kokevilla voi olla päivittäin useita tilanteita, jotka kuormittavat ja tuntuvat haastavilta.

Monilla teknisillä aloilla hyvä hahmotuskyky on edellytys opiskelemaan pääsemiselle ja alalla menestymiselle. Samalla kuitenkin käy niin, että tiloja, reittejä tai vaikkapa sähköisiä palveluja ovat suunnittelemassa ne, keille hahmottaminen on vahvuus.

-Voisikin sanoa, että ne, joille hahmottaminen on sujuvaa, eivät juuri ymmärrä niitä, joilla on hahmotusvaikeuksia. Tällöin hahmotusvaikeuksia ei osata ottaa huomioon, koska oletuksena on, että kaikki osaavat liikkua ja toimia tietyllä tavalla. Kuitenkin noin kymmenisen prosenttia ihmisistä hyötyisi siitä, että hahmottamista ei pidettäisi itsestään selvänä taitona, johon kuka tahansa helposti pystyy, Ylönen painottaa.

HAHMOTUSVAIKEUDET SYRJÄYTTÄVÄT

Hahmotusvaikeudet eivät löydy virallisesta tautiluokituksesta, mutta koska ne päällekkäistyvät usein muiden oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen haasteiden kanssa, monilla voikin olla jokin toinen diagnoosi, jota kautta on päässyt tuen piiriin.

-Hankalinta näyttää olevan niillä, ketkä kokevat, että heiltä vaaditaan normaalia hahmotuskykyä ja ympäristö ei tunnista tai ymmärrä hankaluuksia. Toisin sanoen on sellainen kokemus, että odotukset toimintakykyä kohtaan ovat suuremmat kuin mihin kykenee, Ylönen tuo esille.

Ylösen väitöstutkimuksessa pureudutaan siihen, millaisia merkityksiä aikuiset ihmiset omille hahmotusvaikeuksilleen antavat. Merkitysten muodostumiseen vaikuttaa ihmisen persoonan lisäksi hänen kokemuksensa ja se arkinen ja sosiaalinen ympäristö, missä hän toimii.

-Jokainen meistä kertoo jonkinlaista tarinaa koko ajan itsestään ja omasta elämästään. Hahmotusvaikeuksiin liittyvien kokemusten tarkastelu tarinoina tuokin esille sitä, mikä kaikki vaikuttaa siihen, millainen kokemus hahmotusvaikeuksien kanssa elämisestä syntyy. Jonkun tarina näyttäytyy jatkuvana taisteluna ja selviytymisenä, joku kertoo traagista tarinaa elämästään ja jollain korostuu kasvu ja toisilta saama tuki, Ylönen luonnehtii, -sillä millaista tukea ja ymmärrystä on elämänsä aikana saanut toisilta ihmisiltä niin päiväkodissa, koulussa, kotona, kaveripiirissä tai töissä näyttää olevan suuri merkitys.

VERTAISTUKI JÄÄ SAAMATTA

Monet hahmotusvaikeuksia kokevat henkilöt ovat jääneet kokemuksensa kanssa myös hyvin yksin.

-Yleistä on tietynlainen outouden, ulkopuolisuuden tai tyhmyyden kokemus. Jos ei hahmota samoin kuin suurin osa muista ympärillä olevista henkilöistä, voi tulla helposti tulkituksi erilaiseksi, Ylönen kertoo.

Usein vertaistuella on suuri merkitys, koska muiden samanlaisten kokemusten kuuleminen lisää itseymmärrystä ja vähentää kokemusta erilaisuudesta tai outoudesta. Hahmotusvaikeuksia kokevat voi jäädä kuitenkin vaille myös vertaistukea, sitä ei juurikaan ole tarjolla.

-Monet kertoivat tutkimuksessa, että eivät olleet koskaan aiemmin puhuneet omista hahmotusvaikeuksistaan muille ja kertoivat asiasta nyt ensimmäistä kertaa. Kokemus on voinut olla hyvinkin merkittävä, Ylönen kertoo.

Esimerkiksi hyvinvoinnin, esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta tärkeää olisikin, että tieto hahmotusvaikeuksista lisääntyisi. -Tärkeää olisi myös, että kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla ymmärrettäisiin hahmotuskyvyn merkitys erilaisissa tilanteissa ja osattaisiin tukea niitä, joilla on hahmotusvaikeuksia. Puhumattakaan vaikkapa autokoulusta, armeijasta ja erilaisista harrastuksista, Ylönen mainitsee.

Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi hahmotusvaikeuksia tai kaipaat lisätietoa aiheesta, kannattaa tutustua Niilo Mäki Instituutin Hahmotusvaikeuksien tietopalveluun (www.hahku.fi) tai vierailla maksuttomassa Hahmola-oppimisympäristössä, jossa pääsee tarkastelemaan ja harjoittelemaan omia hahmottamisen taitojaan. Niilo Mäki Instituutti on myös julkaissut infograafin hahmotusvaikeuksista.