Missä on “missä” aivoissa?

“Mistä me tulemme? Mitä me olemme? Minne me menemme?” on ranskalaisen Paul Gauguinin kuuluisin teos. Näillä tähän teokseen viittaavilla sanoilla aloittavat myös Cona ja Scarpazza (2019) uuden meta-analyysinsä esittelyn.

He kävivät läpi 133 aivokuvantamistutkimusta löytääkseen vastauksen kysymykseen, missä ihminen käsittelee aivoissaan kysymystä “Missä minä olen” .

Missä -kysymys hajoaa aivoissa useaan prosessiin: tarkkaavuuden kohdentamiseen ympäristön “missä”-informaatioon, tarkkaavuuden kohteen vaihtamiseen, tarkkaavuuden kohdentamiseen omaan ajatukseen “missä minä olen”, kognitiivisten karttojen tallentamiseen ja reittien muistamiseen sekä tämän karttainformaation käsittelyyn ja muokkaamiseen mielessä, kun liikkuessamme “missä missä olen” muuttuu.

Missä ei siis ole yhdessä paikassa mielessämme. Kun eksymme, niin jokin osa näistä prosesseista on mennyt pieleen. Kun ymmärrämme paremmin, miten ympäristössä navigointi päässä tapahtuu, saatamme löytää paremmin uudelleen takaisin kartalle. Miksi en nyt tiedä, missä olen? Navigoinnin tietoinen harjoittelu auttaa.

Viitteet:

Cona, G., & Scarpazza, C. (2019). Where is the “where” in the brain? A meta‐analysis of neuroimaging studies on spatial cognition. Human brain mapping.

Miten hahmotushäiriöt näkyvät liikkumisessa ja arjessa

Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan vaikeuksia saattavat aiheuttaa tasoerojen, syvyyden, etäisyyden sekä liikkuvan tai paikallaan olevan kohteen hahmottaminen. Liikkuessaan hahmotushäiriöinen oppilas saattaa eksyä tutullakin reitillä, kulkea umpimähkään, arpoa ja seurailla muita. Monesti kartat inhottavat ja saavat vaan enemmän hämilleen. Kaupassa hahmotushäiriöt voivat näyttäytyä esimerkiksi tietyn tavaran löytämisen tai seteleiden lompakkoon taittelemisen haasteina. Koulussa voi olla vaikeuksia löytää oma naulakko tai istumapaikka, tavaroita pulpetilta tai repusta, tai siirtyä luokasta toiseen.

Miten hahmottamisen vaikeudet näkyvät toisella asteella

Ammatillinen erityisopettaja Päivi Pietiläinen kertoo, että toisella asteella ilmenee erityisesti ajan ja kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeutta. Ajan hahmottamisen haasteet voivat näkyä ongelmina arvioida tehtävien tekemiseen tai paikasta toiseen siirtymiseen tarvittavaa aikaa. Kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeudet voivat ilmetä haasteina ymmärtää, milloin useasta pienemmästä osasta koostuva tehtävä on valmis tai miten palaset liittyvät toisiinsa. Tilan hahmottamisen vaikeudet voivat tulla esille työssäoppimisjaksolla isossa marketissa, johon oppilas saattaa jopa eksyä.

Miten selviytyä arjessa eksymistaipumuksesta huolimatta

Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kannustaa harjoittelemaan liikkumista vieraissa ympäristöissä, kuten isoissa tavarataloissa tai museoissa, joissa se on turvallista. On tärkeää löytää itselleen sopivia strategioita, joiden avulla erilaisissa suunnistamista ja tilan hahmottamista vaativissa tilanteissa voi oppia selviytymään.