Mitkä hahmottamisen eri osa-alueet ovat

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmottamiseen liittyvät toiminnot voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen sen perusteella, kohdistuuko huomio yhteen asiaan/useamman asian väliseen suhteeseen vai onko tarkasteltava asia muuttumaton/muuttuuko se koko ajan. Hahmottaminen voidaan jakaa nämä kaksi ulottuvuutta yhdistämällä neljään ajattelutoimintoryhmään, jotka ovat löydä ja tunnista (yksi muuttumaton asia), muokkaa ja kokoa (yksi muuttuva asia), sijoita ja suhteuta (useamman asian välinen muuttumaton suhde) sekä liiku ja suunnista (useamman asian välinen muuttuva suhde). Kuntoutusta suunniteltaessa on olennaista miettiä, missä näistä osa-alueista ongelmat erityisesti ovat.

Hahmotusvaikeus vai jokin muu pulma

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologeille on kehitetty testi- ja arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida, onko kyse enemmän esimerkiksi tarkkaavuuden vai hahmottamisen haasteista. Arjen toimintojen perusteella tällaista päättelyä on vaikeaa tehdä, joten tilanteen arvioimiseksi kannattaa turvautua neuropsykologin tekemiin tutkimuksiin.

Minkä ikäisenä hahmotushäiriöt voidaan tunnistaa

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että objektin tunnistamiseen liittyvät vaikeudet voidaan todeta jo 1-2 ikävuoden paikkeilla. Tunnistamisen pulmat saattavat paljastua vasta 3-4 vuoden iässä, mikäli ne ovat lievempiä ja osana jotain muuta ongelmakokonaisuutta. Korkeampiin hahmottamisen taitoihin liittyvät vaikeudet voidaan todeta luotettavasti noin 7-10-vuotiaalta lapselta.

Voiko hahmotushäiriö jäädä huomaamatta

Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan hahmotushäiriö voi jäädä tunnistamatta, koska kehitykselliset hahmotusvaikeudet eivät ole niin selvärajaisia, kuin esimerkiksi onnettomuudesta aiheutuneen aivovamman seurauksena tulleet pulmat. Hahmottamisen vaikeuksien rinnalla saattaa usein olla muitakin haasteita, kuten ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta, joita voidaan käyttää ongelmien selittämiseen ymmärtämättä hahmotushäiriön osuutta asiaan.

Miksi hahmotushäiriöitä on vaikea tunnistaa

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että hahmotushäiriöitä parhaiten erottelevat tehtävät sisältävät korkean tason visuospatiaalista päättelyä. Hahmotushäiriöiden tunnistaminen on hankalaa, sillä tehtävien vaikeutuessa lisääntyvät vaatimukset myös toiminnanohjaukselle, keskittymiskyvylle ja mielessä pitämiselle.

Tunnistavatko neuropsykologit hahmotushäiriöt

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologien tutkimusvälineillä hahmotushäiriöt on kohtalaisen helppo havaita, mikäli tutkimukset on tehty riittävän laaja-alaisesti ja hyvin. Yhtenäisen kriteeristön puuttumisen takia oirekuvaltaan samanlaisten henkilöiden pulmia saatetaan kuitenkin kuvata hahmotushäiriöiksi, ei-kielellisen oppimisen pulmiksi tai visuospatiaalisiksi vaikeuksiksi. Mikäli tutkimuksia ei ole tehty hyvin, saatetaan kuvata yksittäisiä oireita, kuten motoriikan ja toiminnanohjauksen vaikeuksia, eikä tulla miettineeksi, että niiden taustalla yhdistävänä tekijänä voivat olla hahmottamisen pulmat.

Miksi hahmotushäiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää

Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan lapsi ei motivoidu tekemään vaikeiksi kokemiaan asioita, minkä seurauksena hänelle ei kerry niiden oppimiseen tarvittavia toistoja. Aikuinen osaa tukea lasta näissä haasteellisissa tilanteissa paremmin, mikäli hän tiedostaa ja ymmärtää hahmottamisen vaikeuksien osuuden niihin. Tällöin lapsen ei tarvitse kohdata toistuvia epäonnistumisia eikä mahdollisia syytöksiä yrittämisen puutteesta, joten hän pääsee pienemmillä itsetunnon haavoilla.

Miten alle kouluikäisen lapsen tutkimuksen ja tuen polku etenee

Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan tutkimuksien ja mahdollisten tukitoimien tarve nousee ensimmäisenä esille lapsen vanhempien tai päivähoidon henkilökunnan tekemien havaintojen pohjalta tai neuvolakäynneillä. Lapsen tutkimuksen ja tuen polku etenee kunnassa toimintaterapeutin tai alle kouluikäisten psykologin luokse, ja näiden tahojen rinnalle on saatavilla aluekohtaisia palveluita yksityisen, kunnan tai erikoissairaanhoidon tarjoamina.