Mitkä hahmottamisen eri osa-alueet ovat

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmottamiseen liittyvät toiminnot voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen sen perusteella, kohdistuuko huomio yhteen asiaan/useamman asian väliseen suhteeseen vai onko tarkasteltava asia muuttumaton/muuttuuko se koko ajan. Hahmottaminen voidaan jakaa nämä kaksi ulottuvuutta yhdistämällä neljään ajattelutoimintoryhmään, jotka ovat löydä ja tunnista (yksi muuttumaton asia), muokkaa ja kokoa (yksi muuttuva asia), sijoita ja suhteuta (useamman asian välinen muuttumaton suhde) sekä liiku ja suunnista (useamman asian välinen muuttuva suhde). Kuntoutusta suunniteltaessa on olennaista miettiä, missä näistä osa-alueista ongelmat erityisesti ovat.

Mitä spatiaalinen ahdistuneisuus on

Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtolan mukaan spatiaaliseksi ahdistuneisuudeksi kutsutaan pelkoa, joka liittyy hahmottamista vaativiin tilanteisiin. Se voi ilmetä kehollisina jännitysoireina, kuten hikoiluna, käsien tärisemisenä tai sydämen hakkaamisena. Spatiaaliseen ahdistuneisuuteen voi liittyä myös epäonnistumisen ja tilanteen hallinnan menettämisen pelkoa sekä häpeän tunnetta ja tarvetta peitellä vaikeuksia muilta ihmisiltä. Yksilö alkaa todennäköisesti vältellä ahdistavia tilanteita, minkä seurauksena tilanteissa tarvittavat taidot eivät pääse kehittymään, ja ahdistus lisääntyy. Välttely voi pahimmillaan johtaa elämänpiirin kapeutumiseen.

Hahmotusvaikeus vai jokin muu pulma

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologeille on kehitetty testi- ja arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida, onko kyse enemmän esimerkiksi tarkkaavuuden vai hahmottamisen haasteista. Arjen toimintojen perusteella tällaista päättelyä on vaikeaa tehdä, joten tilanteen arvioimiseksi kannattaa turvautua neuropsykologin tekemiin tutkimuksiin.

Voiko hahmotushäiriö jäädä huomaamatta

Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan hahmotushäiriö voi jäädä tunnistamatta, koska kehitykselliset hahmotusvaikeudet eivät ole niin selvärajaisia, kuin esimerkiksi onnettomuudesta aiheutuneen aivovamman seurauksena tulleet pulmat. Hahmottamisen vaikeuksien rinnalla saattaa usein olla muitakin haasteita, kuten ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta, joita voidaan käyttää ongelmien selittämiseen ymmärtämättä hahmotushäiriön osuutta asiaan.

Miten hahmotushäiriöt näkyvät liikkumisessa ja arjessa

Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan vaikeuksia saattavat aiheuttaa tasoerojen, syvyyden, etäisyyden sekä liikkuvan tai paikallaan olevan kohteen hahmottaminen. Liikkuessaan hahmotushäiriöinen oppilas saattaa eksyä tutullakin reitillä, kulkea umpimähkään, arpoa ja seurailla muita. Monesti kartat inhottavat ja saavat vaan enemmän hämilleen. Kaupassa hahmotushäiriöt voivat näyttäytyä esimerkiksi tietyn tavaran löytämisen tai seteleiden lompakkoon taittelemisen haasteina. Koulussa voi olla vaikeuksia löytää oma naulakko tai istumapaikka, tavaroita pulpetilta tai repusta, tai siirtyä luokasta toiseen.

Hahmotusvaikeudet varhaislapsuudessa

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että pienten lasten hahmotusvaikeuksia ei ole kovin helppo tunnistaa, sillä lapset välttelevät vaikeaksi kokemiensa tehtävien, kuten palapelien, tekemistä. Hahmotusvaikeudet voivat tulla esille esimerkiksi pukemisessa, lelujen etsimisessä tai yksityiskohtien löytämisessä kuvakirjoista.

Hahmotusvaikeudet esikouluiässä

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että esikouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille ajallisuuden hahmottamisen haasteina sekä lukujonojen, tilakäsitteiden, suuntien ja pukemisen oppimisen vaikeutena. Hahmotusvaikeudet voivat näyttäytyä kömpelyytenä hienomotorisissa tehtävissä, pallopelien välttelynä tai toiminnanohjauksen vaikeuksina.

Hahmotusvaikeudet alakoulussa

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että alakouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille erityisesti matematiikassa lukujonojen, kellotehtävien ja laskujärjestyksen oppimisessa. Hahmotusvaikeudet voivat näkyä kirjoittamisessa rivillä pysymisen hankaluutena tai niin, että kirjaimet menevät väärinpäin tai sekoittuvat. Haasteita voi ilmetä myös taulu-vihkotyöskentelyssä, motorisia taitoja edellyttävissä tehtävissä sekä itsenäisessä liikkumisessa.

Hahmotusvaikeudet yläkoulussa

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että yläkoulussa haasteita saattavat aiheuttaa heikosti automatisoituneet peruslaskutaidot, kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon soveltaminen ja karttatehtävät. Tilan hahmottamisen ja oikean luokkatilan löytämisen haasteet korostuvat, kun siirrytään isompaan ja monimutkaisempaan koulurakennukseen.