Hahmottamisen harjoittelu parantaa matikkaa –varsinkin tytöillä.

Suomi mainittu!

STEM-lyhenteellä tarkoitetaan matemaattis-teknillisiä aloja ja insinööritieteitä (Science, Technology, Engineering, Mathematics). Hahmottamisen ja STEM-taidoilla on toistuvasti tutkimuksin todettu olevan vahva yhteys toisiinsa. Mitä paremmin hahmotat avaruudellisia suhteita, sitä helpompaa on matematiikan ja luonnontieteiden oppiminen sinulle.

USAssa onkin jo parikymmentä vuotta tarjottu joissain yliopistoissa hahmotustaitojen kehittämiseen kursseja. Erityisen hyödyllisiksi nämä ovat osoittautuneet insinööritieteitä opiskeleville naisille. Todettua kun on, että pojat pärjäävät yleensä tyttöjä paremmin avaruudellisissa tehtävissä ja pojat ovat massiivisesti yliedustettuna STEM-aloilla.

Uudessa tutkimuksessaan Sorby ja Veurink (2019) liittivät 7. luokan opintoihin avaruudellisia (3D)-suhteita harjoittavan kurssin. Kaksi vuotta myöhemmin kurssin käyneitä verrattiin kontrolleihin. Kurssin käyneillä 9. luokan matematiikka sujui paremmin ja kansallisen kokeen matematiikan tulokset olivat parempia. Erityisesti tulokset olivat parantuneet tytöillä. Tulokset olivat hyvin yhdenmukaisia aikaisempien, eri kouluiässä tehtyjen tutkimustulosten kanssa.

Näyttäisi, että hahmottamisen taidot olisivat keskeisessä roolissa siinä, miksi pojat valitsevat STEM-aloja ja tytöt muita aloja. Tähän lääkkeeksi saattaisi käydä 3D-hahmottamisen järjestelmällinen harjoittelu jo kouluiässä. Sellaisesta harjoittelusta näyttäisivät eritoten tytöt hyötyvän.

Niin paitsi että se Suomi!

Stoet ja Geary (2018) tarkastelivat lähes puolen miljoonan osallistujan PISA-aineiston avulla kysymystä STEM-aloille valikoitumisesta. He törmäsivät tasa-arvoparadoksiin: Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä isommat olivat erot sukupuolten välillä STEM-aloille suuntautumisessa. 

He nostivat Suomen yhdeksi tyyppiesimerkiksi tästä paradoksista. Suomi on maailman tasa-arvoisin maa, toteavat Stoet ja Geary (2018), jossa tytöt ovat poikia parempia myös luonnontieteissä. Mutta erinomaisesta osaamisestaan huolimatta suomalaiset tytöt olivat myös vähiten kiinnostuneita STEM-opinnoista. Miksi?

He laskivat jokaiselle osallistujalle yhteispisteet matematiikasta, luonnontieteistä ja lukutaidosta. Seuraavaksi he vertasivat yhteispisteitä yksittäisiin aineisiin. Pojilla STEM-pisteet olivat yleensä paremmat kuin yhteispisteet ja tytöillä taas lukemispisteet isompia kuin yhteispisteet. Tämä auttaisi selittämään, miksi pojat valitsevat STEM-aloja ja tytöt suuntautuvat kielellisemmin. Stoet ja Geary (2019) toteavat syyksi sen, että koska tytöt ovat vielä parempia lukemisessa kuin hyväksi todetuissa STEM-taidoissaan, niin se, missä olet parempi, ohjaa kiinnostuksen kohteitasi. Tämä näytti hyvin pätevän suomalaisiin tuloksiin.

Nyt odotamme, mistä löytyvät ne ensimmäiset ennakkoluulottomat koulut, jotka ottavat opinto-ohjelmiinsa avaruudellisen hahmottamisen kurssit. Nostamalla tyttöjen 3D-hahmottamisen ja STEM-taidot samalle tasolle jo hyvien lukutaitojen kanssa heille avautuu usko laajempiin alanvalintavaihtoehtoihin. “Olen tosi hyvä tässäkin” -ajattelu voi olla avain sukupuoliseen monipuolistumiseen teekkarikampuksilla. Ja kuten tiedämme, hahmottamisen harjoittelusta ei ole mitään haittaa pojillekaan –päin vastoin.

Viitteet

Sorby, S. A., & Veurink, N. (2019). Preparing for STEM: Impact of Spatial Visualization Training on Middle School Math Performance. Journal of Women and Minorities in Science and Engineering, 25(1).

Stoet, G., & Geary, D. C. (2018). The gender-equality paradox in science, technology, engineering, and mathematics education. Psychological science, 29(4), 581-593.

Mitä spatiaalinen ahdistuneisuus on

Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtolan mukaan spatiaaliseksi ahdistuneisuudeksi kutsutaan pelkoa, joka liittyy hahmottamista vaativiin tilanteisiin. Se voi ilmetä kehollisina jännitysoireina, kuten hikoiluna, käsien tärisemisenä tai sydämen hakkaamisena. Spatiaaliseen ahdistuneisuuteen voi liittyä myös epäonnistumisen ja tilanteen hallinnan menettämisen pelkoa sekä häpeän tunnetta ja tarvetta peitellä vaikeuksia muilta ihmisiltä. Yksilö alkaa todennäköisesti vältellä ahdistavia tilanteita, minkä seurauksena tilanteissa tarvittavat taidot eivät pääse kehittymään, ja ahdistus lisääntyy. Välttely voi pahimmillaan johtaa elämänpiirin kapeutumiseen.

Hahmotusvaikeudet yläkoulussa

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että yläkoulussa haasteita saattavat aiheuttaa heikosti automatisoituneet peruslaskutaidot, kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon soveltaminen ja karttatehtävät. Tilan hahmottamisen ja oikean luokkatilan löytämisen haasteet korostuvat, kun siirrytään isompaan ja monimutkaisempaan koulurakennukseen.

Miten auttaa hahmotusvaikeuksista läheistä

Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kertoo, että läheisen kanssa on tärkeää keskustella hahmottamisen pulmista ja etsiä kompensaatiokeinoja haasteista selviämiseen. On hyvä miettiä, miten läheisen arjessa selviytymistä pystyy tukemaan kaikista parhaiten, mutta on kuitenkin vältettävä tekemästä asioita liikaa hänen puolestaan.

Miten ammattilainen voi olla avuksi hahmotushäiriöiselle

Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kehottaa avustajaa/ohjaajaa keskustelemaan avustettavan kanssa hahmottamisen haasteista ja sopimaan pelisäännöistä. Avustaja voi auttaa käytännön toimintakyvyn kannalta oleellisten reittien harjoittelussa ja maamerkkien mieleen painamisessa, mutta avustettavan tulee itse pyrkiä suunnistamaan niin paljon kuin mahdollista.

Miten teknisiä laitteita voi käyttää liikkumisen tukena

Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan haasteena on löytää kännyköihin saatavilla olevista paikannus- ja suunnistusohjelmista juuri kyseiselle henkilölle hahmottamisen kannalta parhaiten soveltuva vaihtoehto. Sokeille ihmisille alun perin suunniteltu BlindSquare-sovellus sopii myös näkeville, sillä se kertoo puheen välityksellä, missä henkilö itse on, sekä missä suunnassa ja millä etäisyydellä kohde on. Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen muistuttaa, että oman toimintakyvyn kehittymisen kannalta on tärkeää olla ulkoistamatta kaikkea suuntimista laitteille.

Ovatko hahmottamisen haasteet erilaisia eri-ikäisillä

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että hahmottamisen haasteet tulevat pienemmillä lapsilla esille arjessa, kun opetellaan solmimaan kengännauhoja, napittamaan paitaa ja toimimaan entistä itsenäisemmin asioiden hahmottamista hyödyntäen. Päiväkodissa haasteita tuovat muun muassa lapsijoukon liikkeiden hahmottaminen ja saksien käyttäminen askartelutilanteissa. Koulussa vaikeuksia voivat tuottaa esimerkiksi lukujärjestelmän ymmärtäminen, kirjoittaminen ja piirtäminen. Ammatillisen erityisopettajan Päivi Pietiläisen mukaan hahmottamisen haasteet eivät tule kuntoutuksen ja haasteiden kompensoimisen takia myöhemmin niin selkeästi esille kuin pienenä lapsena, mutta opiskelujen ja työelämän lisääntyvien vaatimusten myötä ne voivat näyttäytyä eri tavalla.

Hahmotusvaikeudet peruskoulun jälkeen

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että toisella asteella haasteita opiskeluun voivat tuoda tuen puute, väärän alan valitseminen, motivaatio- ja sosiaalisten suhteiden ongelmat sekä puutteelliset perustaidot matematiikassa. Tässä ikävaiheessa vaikeuksia voi ilmetä myös ajokortin ajamiseen, armeijaan menoon sekä itsenäistymiseen liittyen.