Kuinka yleisiä hahmotushäiriöt ovat

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmotushäiriöiden yleisyyttä ei voida määritellä kovin tarkasti, sillä hahmotushäiriö ei ole virallinen diagnoosi. Alakoulussa työskentelevien opettajien arvioiden mukaan hahmotushäiriöitä on noin 4-5 prosentilla koululaisista, eli  20-25 oppilaan ryhmästä yhdellä lapsella on huomattavia vaikeuksia hahmottamista vaativissa tehtävissä ja tilanteissa.

Miten hahmottamisen vaikeudet näkyvät alkuopetuksen matematiikassa

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että matematiikassa suunnat ja ulottuvuudet ovat sisällöllisesti merkityksellisiä. Lukujärjestelmä perustuu paikka-arvoihin ja paikka tarkoittaa lukujen sijaintia suhteessa toisiinsa. Hahmottamisen vaikeudet voivat aiheuttaa ongelmia käsitellä mielessä asioiden sijainteja ja suhteita toisiinsa, jolloin on vaikeampaa oppia ajattelemaan luvuilla sekä hahmottamaan lukujen suhteita ja suuruusluokkia. Oppimisesta tulee pintaoppimista, ja numerot ovat vain sanoja ilman sisältöä.

Mistä spatiaalinen ahdistuneisuus johtuu

Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtola kertoo, että tutkimuksen perusteella spatiaaliseen ahdistuneisuuteen vaikuttavat muun muassa tehtävien ratkaisuun käytettävät strategiat ja sukupuolten väliset erot, joita voidaan selittää esimerkiksi sukupuolten välisillä stereotypioilla sekä hahmotustaitojen kehittymistä tukevan harjoituksen puutteella.

Spatiaalinen ahdistuneisuus suomalaisilla peruskoululaisilla

Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtolan mukaan Hahku-hankkeen yhteydessä toteutetussa kyselyssä 4 prosenttia peruskoululaisista vastasi suurimpaan osaan väittämistä, että hahmotustilanteet tuntuvat ahdistavilta. Tutkimuksessa havaittiin, että spatiaalista ahdistusta esiintyy jo toisella luokalla olevilla oppilailla ja että se on yleisempää tytöillä kuin pojilla. Spatiaalista ahdistuneisuutta kokevat oppilaat harrastavat vähemmän joukkuelajeja, ja heillä on vähemmän ystäviä niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin.  Spatiaalinen ahdistuneisuus näyttäisi olevan yhteydessä oppilaiden kokemuksiin siitä, miten he uskaltavat liikkua ympäristössä tai miten he oppivat muistamaan ihmisten kasvoja ja nimiä. Piirtäminen ja kirjoittaminen sekä oppiaineiden osalta matematiikka, reaaliaineet ja liikunta näyttäisivät olevan yhteydessä spatiaaliseen ahdistuneisuuteen.

Miten hahmotushäiriöt näkyvät liikkumisessa ja arjessa

Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan vaikeuksia saattavat aiheuttaa tasoerojen, syvyyden, etäisyyden sekä liikkuvan tai paikallaan olevan kohteen hahmottaminen. Liikkuessaan hahmotushäiriöinen oppilas saattaa eksyä tutullakin reitillä, kulkea umpimähkään, arpoa ja seurailla muita. Monesti kartat inhottavat ja saavat vaan enemmän hämilleen. Kaupassa hahmotushäiriöt voivat näyttäytyä esimerkiksi tietyn tavaran löytämisen tai seteleiden lompakkoon taittelemisen haasteina. Koulussa voi olla vaikeuksia löytää oma naulakko tai istumapaikka, tavaroita pulpetilta tai repusta, tai siirtyä luokasta toiseen.

Hahmotusvaikeudet alakoulussa

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että alakouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille erityisesti matematiikassa lukujonojen, kellotehtävien ja laskujärjestyksen oppimisessa. Hahmotusvaikeudet voivat näkyä kirjoittamisessa rivillä pysymisen hankaluutena tai niin, että kirjaimet menevät väärinpäin tai sekoittuvat. Haasteita voi ilmetä myös taulu-vihkotyöskentelyssä, motorisia taitoja edellyttävissä tehtävissä sekä itsenäisessä liikkumisessa.

Hahmotusvaikeudet yläkoulussa

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että yläkoulussa haasteita saattavat aiheuttaa heikosti automatisoituneet peruslaskutaidot, kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon soveltaminen ja karttatehtävät. Tilan hahmottamisen ja oikean luokkatilan löytämisen haasteet korostuvat, kun siirrytään isompaan ja monimutkaisempaan koulurakennukseen.

Miten opettaja voi tukea oppilaan kuntoutumista

Neuropsykologi Liisa Klenbergin mukaan oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa pääpaino on käytännön taitojen harjoittelussa, joten koulussakin olisi tärkeää harjoitella esimerkiksi repun pakkaamista tai matematiikan tehtävien tekemistä, mikäli niissä ilmenee vaikeuksia. Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että vaikeiden oppiaineiden kohdalla on olennaista löytää oikea taso opetukselle ja tarjota visuaalista tukea yksinkertaistettuja havaintomalleja käyttäen.