Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologeille on kehitetty testi- ja arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida, onko kyse enemmän esimerkiksi tarkkaavuuden vai hahmottamisen haasteista. Arjen toimintojen perusteella tällaista päättelyä on vaikeaa tehdä, joten tilanteen arvioimiseksi kannattaa turvautua neuropsykologin tekemiin tutkimuksiin.
Avainsana: neuropsykologin tutkimukset
Tunnistavatko neuropsykologit hahmotushäiriöt
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologien tutkimusvälineillä hahmotushäiriöt on kohtalaisen helppo havaita, mikäli tutkimukset on tehty riittävän laaja-alaisesti ja hyvin. Yhtenäisen kriteeristön puuttumisen takia oirekuvaltaan samanlaisten henkilöiden pulmia saatetaan kuitenkin kuvata hahmotushäiriöiksi, ei-kielellisen oppimisen pulmiksi tai visuospatiaalisiksi vaikeuksiksi. Mikäli tutkimuksia ei ole tehty hyvin, saatetaan kuvata yksittäisiä oireita, kuten motoriikan ja toiminnanohjauksen vaikeuksia, eikä tulla miettineeksi, että niiden taustalla yhdistävänä tekijänä voivat olla hahmottamisen pulmat.
Tapausesimerkki kuvien hahmottamisen haasteista
Näönkäytön asiantuntija Marja Lehmuskoski kertoo tapausesimerkin oppilaasta, jonka kuvien hahmottamisen vaikeudet tunnistettiin kolmannella luokalla. Pulmiensa takia oppilaalla oli suuria haasteita selviytyä kuviin pohjautuvista tehtävistä eri oppiaineissa, vaikka hänen kykynsä muilta osin olisivatkin riittäneet niiden tekemiseen. Tällaisissa tapauksissa tehtävien ratkaiseminen edellyttää sitä, että kuvat sanallistetaan oppilaalle.
Hahmotusvaikeuksien hyväksymisen merkitys
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että hahmotusvaikeuksisen elämänlaadun kannalta on todella tärkeää, että hän ja hänen lähipiirinsä ovat hyväksyneet hahmotusvaikeudet. Lapsuudesta asti tiedossa olleet hahmotusvaikeudet sekä tukeva ja hyväksyvä ympäristö edesauttavat pulmien kanssa sinuiksi tulemista ja niiden kanssa toimimista. Omaa arkea voi helpottaa olemalla avoin ja hankkimalla asiasta tietoa lähipiirille.