Mitkä hahmottamisen eri osa-alueet ovat

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmottamiseen liittyvät toiminnot voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen sen perusteella, kohdistuuko huomio yhteen asiaan/useamman asian väliseen suhteeseen vai onko tarkasteltava asia muuttumaton/muuttuuko se koko ajan. Hahmottaminen voidaan jakaa nämä kaksi ulottuvuutta yhdistämällä neljään ajattelutoimintoryhmään, jotka ovat löydä ja tunnista (yksi muuttumaton asia), muokkaa ja kokoa (yksi muuttuva asia), sijoita ja suhteuta (useamman asian välinen muuttumaton suhde) sekä liiku ja suunnista (useamman asian välinen muuttuva suhde). Kuntoutusta suunniteltaessa on olennaista miettiä, missä näistä osa-alueista ongelmat erityisesti ovat.

Miksi hahmotushäiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää

Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan lapsi ei motivoidu tekemään vaikeiksi kokemiaan asioita, minkä seurauksena hänelle ei kerry niiden oppimiseen tarvittavia toistoja. Aikuinen osaa tukea lasta näissä haasteellisissa tilanteissa paremmin, mikäli hän tiedostaa ja ymmärtää hahmottamisen vaikeuksien osuuden niihin. Tällöin lapsen ei tarvitse kohdata toistuvia epäonnistumisia eikä mahdollisia syytöksiä yrittämisen puutteesta, joten hän pääsee pienemmillä itsetunnon haavoilla.

Miten alle kouluikäisen lapsen tutkimuksen ja tuen polku etenee

Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan tutkimuksien ja mahdollisten tukitoimien tarve nousee ensimmäisenä esille lapsen vanhempien tai päivähoidon henkilökunnan tekemien havaintojen pohjalta tai neuvolakäynneillä. Lapsen tutkimuksen ja tuen polku etenee kunnassa toimintaterapeutin tai alle kouluikäisten psykologin luokse, ja näiden tahojen rinnalle on saatavilla aluekohtaisia palveluita yksityisen, kunnan tai erikoissairaanhoidon tarjoamina.

Miten opettaja voi tukea oppilaan kuntoutumista

Neuropsykologi Liisa Klenbergin mukaan oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa pääpaino on käytännön taitojen harjoittelussa, joten koulussakin olisi tärkeää harjoitella esimerkiksi repun pakkaamista tai matematiikan tehtävien tekemistä, mikäli niissä ilmenee vaikeuksia. Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että vaikeiden oppiaineiden kohdalla on olennaista löytää oikea taso opetukselle ja tarjota visuaalista tukea yksinkertaistettuja havaintomalleja käyttäen.

Miten koulussa voidaan tukea hahmotushäiriöistä oppilasta

Tutkija ja erityisopettaja Iines Palmu kertoo, että hahmotushäiriöistä oppilasta voidaan tukea palastelemalla tehtäviä, antamalla selkeitä ohjeita, opettamalla yliviivattavien listauksien hyödyntämistä tehtävissä etenemiseen sekä käyttämällä värikoodeja tavaroiden löytämisen helpottamiseksi. Hän kertoo myös ajan hahmottamisen tukemisesta.

Miten spatiaalista ahdistuneisuutta kokevaa henkilöä voi tukea

Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtola kertoo, että spatiaalista ahdistuneisuutta kokevaa henkilöä  voi auttaa käsittelemään negatiivisia tunteita muun muassa keskustelemalla ja tietoa antamalla, rentoutusharjoitusten avulla tai itsesäätely- ja ongelmanratkaisutaitoja opettamalla. Spatiaalista ahdistusta voi vähentää myös ympäristöä kehittämällä ja koulun käytänteitä miettimällä: lapselle voidaan tarjota mahdollisuuksia hahmotustaitojen kehittämiseen arjessa ja koulussa voidaan hyödyntää hahmotustaitojen kehittymistä tukevia opetusmenetelmiä. Koulun ja kodin välisen yhteistyön lisäksi on tärkeää rohkaista lasta harjoittelemaan sellaisia asioita, jotka häntä ahdistavat ja joita hän pyrkii välttelemään.

Miten hahmottamisen taitojen kehittymistä voi tukea

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan normaalikehityksessä riittää tavallinen ympäristö, jossa lapsen annetaan touhuta mahdollisimman paljon. Mikäli hahmottamisen taidot ovat lähtökohtaisesti heikkoja, on tärkeää tukea lapsen omaa aktiivisuutta tarjoamalla rikas ja turvallinen toimintaympäristö, joka sisältää virikkeitä myös hahmottamisen eri osa-alueiden harjoitteluun. Aikuisen ohjaava rooli tulee keskeiseksi tilanteissa, joissa lapsi välttelee vaikeiksi kokemiensa asioiden tekemistä. Tarvittaessa voidaan järjestää järjestelmällisesti tuokioita, joissa harjoitellaan esimerkiksi oman kehon hahmottamiseen liittyviä asioita.

Miten oman lapsen suunnistustaitojen kehittymistä voi tukea

Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kertoo, että lapsella saattaa olla hahmotusvaikeuksien takia haasteita oppia suuntia, minkä takia on tärkeää harjoitella strategioita reittien muistamiseen: esimerkiksi automatkalla lasta voidaan kehottaa painamaan mieleensä keskeisimpiä maamerkkejä.  Hahmotustaitojen harjoittelu on hyvä ottaa osaksi jokapäiväistä elämää ja huolehtia samalla kuitenkin siitä, ettei lapsi joudu liian haastavien tilanteiden takia kohtaamaan toistuvia pettymyksiä.