Hahmotusvaikeus vai jokin muu pulma

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologeille on kehitetty testi- ja arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida, onko kyse enemmän esimerkiksi tarkkaavuuden vai hahmottamisen haasteista. Arjen toimintojen perusteella tällaista päättelyä on vaikeaa tehdä, joten tilanteen arvioimiseksi kannattaa turvautua neuropsykologin tekemiin tutkimuksiin.

Voiko hahmotushäiriö jäädä huomaamatta

Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan hahmotushäiriö voi jäädä tunnistamatta, koska kehitykselliset hahmotusvaikeudet eivät ole niin selvärajaisia, kuin esimerkiksi onnettomuudesta aiheutuneen aivovamman seurauksena tulleet pulmat. Hahmottamisen vaikeuksien rinnalla saattaa usein olla muitakin haasteita, kuten ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta, joita voidaan käyttää ongelmien selittämiseen ymmärtämättä hahmotushäiriön osuutta asiaan.

Miksi hahmotushäiriöitä on vaikea tunnistaa

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että hahmotushäiriöitä parhaiten erottelevat tehtävät sisältävät korkean tason visuospatiaalista päättelyä. Hahmotushäiriöiden tunnistaminen on hankalaa, sillä tehtävien vaikeutuessa lisääntyvät vaatimukset myös toiminnanohjaukselle, keskittymiskyvylle ja mielessä pitämiselle.

Miten koulussa voidaan tukea hahmotushäiriöistä oppilasta

Tutkija ja erityisopettaja Iines Palmu kertoo, että hahmotushäiriöistä oppilasta voidaan tukea palastelemalla tehtäviä, antamalla selkeitä ohjeita, opettamalla yliviivattavien listauksien hyödyntämistä tehtävissä etenemiseen sekä käyttämällä värikoodeja tavaroiden löytämisen helpottamiseksi. Hän kertoo myös ajan hahmottamisen tukemisesta.

Millainen merkitys varhaisella kuntoutuksella on

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen hahmottamisen taidot kehittyvät vahvasti lisäharjoittelun avulla. Hahmottamisen taidot vaikuttavat tarkkaavuuteen, keskittymiskykyyn ja motoristen taitojen kehitykseen, joten varhaisella kuntoutuksella on suuri merkitys lapsen kehityksen ja kasvun polkuun.