Mitä hahmotushäiriöt ovat

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmottamisen taidoiksi kutsutaan niitä ajattelutaitoja, jotka liittyvät kolmiulotteisessa todellisuudessa elämiseen. Havaitsemisen lisäksi hahmottamisessa on kyse mielikuvien luomisesta. Mikäli hahmottamisen taidot ja hahmottamiseen liittyvät ajattelutaidot ovat niin puutteellisia, että ne haittaavat arjessa toimimista, kouluttautumista tai työn tekemistä, ruvetaan puhumaan hahmottamisen häiriöistä tai vaikeuksista. Hahmotushäiriöissä ei ole kyse aistitoiminnan häiriöistä, vaan kysymys on nimenomaan vaikeuksista käsitellä ja muokata informaatiota mielessä sekä luoda mielikuvia. Räsänen kuvaa hahmottamisen vaikeuksia puhumalla puuttuvista ja putoilevista ajatuksen palikoista, joiden takia ajatusta ei saa rakennettua valmiiksi. Tämä näkyy esimerkiksi suunnistamisen haasteina.

Hahmotusvaikeus vai jokin muu pulma

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologeille on kehitetty testi- ja arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida, onko kyse enemmän esimerkiksi tarkkaavuuden vai hahmottamisen haasteista. Arjen toimintojen perusteella tällaista päättelyä on vaikeaa tehdä, joten tilanteen arvioimiseksi kannattaa turvautua neuropsykologin tekemiin tutkimuksiin.

Miksi hahmotushäiriöitä on vaikea tunnistaa

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että hahmotushäiriöitä parhaiten erottelevat tehtävät sisältävät korkean tason visuospatiaalista päättelyä. Hahmotushäiriöiden tunnistaminen on hankalaa, sillä tehtävien vaikeutuessa lisääntyvät vaatimukset myös toiminnanohjaukselle, keskittymiskyvylle ja mielessä pitämiselle.

Tunnistavatko neuropsykologit hahmotushäiriöt

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologien tutkimusvälineillä hahmotushäiriöt on kohtalaisen helppo havaita, mikäli tutkimukset on tehty riittävän laaja-alaisesti ja hyvin. Yhtenäisen kriteeristön puuttumisen takia oirekuvaltaan samanlaisten henkilöiden pulmia saatetaan kuitenkin kuvata hahmotushäiriöiksi, ei-kielellisen oppimisen pulmiksi tai visuospatiaalisiksi vaikeuksiksi. Mikäli tutkimuksia ei ole tehty hyvin, saatetaan kuvata yksittäisiä oireita, kuten motoriikan ja toiminnanohjauksen vaikeuksia, eikä tulla miettineeksi, että niiden taustalla yhdistävänä tekijänä voivat olla hahmottamisen pulmat.

Millaista kuntoutusta kouluikäisille lapsille tai aikuisille on saatavilla

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan lähes joka oppiaineessa on sisältöjä, joissa hyödynnetään tilan hahmottamista, löytämistä, suunnistamista ja asioiden kokoamista ainakin mielikuvien tasolla, joten hyvä opetus itsessään on erittäin tehokasta kuntoutusta.  Lisäksi voidaan hyödyntää ennen kaikkea neuropsykologien asiantuntemusta, sillä he pystyvät omien tutkimusvälineidensä avulla selvittämään haastealueet tarkemmin ja kohdentamaan harjoituksen niihin. Aikuiset saavat pääasiassa neurologista kuntoutusta, johon on tutkimusten jälkeen mahdollista saada lääkärin lähetteellä Kela-korvausta, mikäli vaikeudet hankaloittavat työllistymistä tai kouluttautumista ammattiin.

Hahmotusvaikeudet elämäntarinana

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että hahmotusvaikeudet on todettu tyypillisesti koulun aloitusvaiheessa tehtävien koulukypsyystestien yhteydessä tai TE-keskuksessa työelämään siirtymisen vaiheessa tehtävien neuropsykologisten testien myötä. Yksilön varttuessa ympäristön asettamat vaatimukset hahmotuskyvylle lisääntyvät, joten monet ovat kuvanneet, että hahmotusvaikeuksien merkitys on iän myötä kasvanut. Vanhuusiän mukanaan tuomat lisähaasteet nostavat esiin pelkoja oman pärjäämisen puolesta.

Hahmotusvaikeuksien hyväksymisen merkitys

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että hahmotusvaikeuksisen elämänlaadun kannalta on todella tärkeää, että hän ja hänen lähipiirinsä ovat hyväksyneet hahmotusvaikeudet. Lapsuudesta asti tiedossa olleet hahmotusvaikeudet sekä tukeva ja hyväksyvä ympäristö edesauttavat pulmien kanssa sinuiksi tulemista ja niiden kanssa toimimista. Omaa arkea voi helpottaa olemalla avoin ja hankkimalla asiasta tietoa lähipiirille.