Miten alle kouluikäisen lapsen tutkimuksen ja tuen polku etenee

Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan tutkimuksien ja mahdollisten tukitoimien tarve nousee ensimmäisenä esille lapsen vanhempien tai päivähoidon henkilökunnan tekemien havaintojen pohjalta tai neuvolakäynneillä. Lapsen tutkimuksen ja tuen polku etenee kunnassa toimintaterapeutin tai alle kouluikäisten psykologin luokse, ja näiden tahojen rinnalle on saatavilla aluekohtaisia palveluita yksityisen, kunnan tai erikoissairaanhoidon tarjoamina.

Miten hahmotushäiriöt näkyvät liikkumisessa ja arjessa

Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan vaikeuksia saattavat aiheuttaa tasoerojen, syvyyden, etäisyyden sekä liikkuvan tai paikallaan olevan kohteen hahmottaminen. Liikkuessaan hahmotushäiriöinen oppilas saattaa eksyä tutullakin reitillä, kulkea umpimähkään, arpoa ja seurailla muita. Monesti kartat inhottavat ja saavat vaan enemmän hämilleen. Kaupassa hahmotushäiriöt voivat näyttäytyä esimerkiksi tietyn tavaran löytämisen tai seteleiden lompakkoon taittelemisen haasteina. Koulussa voi olla vaikeuksia löytää oma naulakko tai istumapaikka, tavaroita pulpetilta tai repusta, tai siirtyä luokasta toiseen.

Mitä vanhemman kannattaa tehdä huolen herätessä

Psykologi Nina Kultti-Lavikainen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen tapauksessa asiasta kannattaa keskustella päivähoitopaikan henkilökunnan kanssa ja ottaa sen jälkeen yhteyttä lastenneuvolaan. Kouluikäisen lapsen kohdalla tilannetta ja tarkemman arvioinnin tarvetta kannattaa pohtia yhdessä opettajan kanssa.Vanhempien ja päivähoidon/koulun henkilökunnan on tärkeää saada tietoa lapsen hahmottamisen pulmista, jotta he osaavat antaa lapselle tukea ja käydä vastaan tulevia haasteellisia tilanteita yhdessä lapsen kanssa läpi.

Tapausesimerkki kuvien hahmottamisen haasteista

Näönkäytön asiantuntija Marja Lehmuskoski kertoo tapausesimerkin oppilaasta, jonka kuvien hahmottamisen vaikeudet tunnistettiin kolmannella luokalla. Pulmiensa takia oppilaalla oli suuria haasteita selviytyä kuviin pohjautuvista tehtävistä eri oppiaineissa, vaikka hänen kykynsä muilta osin olisivatkin riittäneet niiden tekemiseen. Tällaisissa tapauksissa tehtävien ratkaiseminen edellyttää sitä, että kuvat sanallistetaan oppilaalle.

Hahmotusvaikeudet elämäntarinana

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että hahmotusvaikeudet on todettu tyypillisesti koulun aloitusvaiheessa tehtävien koulukypsyystestien yhteydessä tai TE-keskuksessa työelämään siirtymisen vaiheessa tehtävien neuropsykologisten testien myötä. Yksilön varttuessa ympäristön asettamat vaatimukset hahmotuskyvylle lisääntyvät, joten monet ovat kuvanneet, että hahmotusvaikeuksien merkitys on iän myötä kasvanut. Vanhuusiän mukanaan tuomat lisähaasteet nostavat esiin pelkoja oman pärjäämisen puolesta.

Hahmotusvaikeuksien hyväksymisen merkitys

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että hahmotusvaikeuksisen elämänlaadun kannalta on todella tärkeää, että hän ja hänen lähipiirinsä ovat hyväksyneet hahmotusvaikeudet. Lapsuudesta asti tiedossa olleet hahmotusvaikeudet sekä tukeva ja hyväksyvä ympäristö edesauttavat pulmien kanssa sinuiksi tulemista ja niiden kanssa toimimista. Omaa arkea voi helpottaa olemalla avoin ja hankkimalla asiasta tietoa lähipiirille.