Miten spatiaalista ahdistuneisuutta kokevaa henkilöä voi tukea

Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtola kertoo, että spatiaalista ahdistuneisuutta kokevaa henkilöä  voi auttaa käsittelemään negatiivisia tunteita muun muassa keskustelemalla ja tietoa antamalla, rentoutusharjoitusten avulla tai itsesäätely- ja ongelmanratkaisutaitoja opettamalla. Spatiaalista ahdistusta voi vähentää myös ympäristöä kehittämällä ja koulun käytänteitä miettimällä: lapselle voidaan tarjota mahdollisuuksia hahmotustaitojen kehittämiseen arjessa ja koulussa voidaan hyödyntää hahmotustaitojen kehittymistä tukevia opetusmenetelmiä. Koulun ja kodin välisen yhteistyön lisäksi on tärkeää rohkaista lasta harjoittelemaan sellaisia asioita, jotka häntä ahdistavat ja joita hän pyrkii välttelemään.

Millaista kuntoutusta alle kouluikäisille lapsille on saatavilla

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen kuntoutus sisältää hyvin paljon liikunnallisuutta, erilaisten asioiden rakentamista ja kokoamista sekä tunnistamista ja löytämistä. Hahmottamisen kuntoutuksessa voidaan hyödyntää myös tietokoneelle ohjelmoituja kaksi- ja kolmiulotteisia visuaalisia ympäristöjä.

Millaista kuntoutusta kouluikäisille lapsille tai aikuisille on saatavilla

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan lähes joka oppiaineessa on sisältöjä, joissa hyödynnetään tilan hahmottamista, löytämistä, suunnistamista ja asioiden kokoamista ainakin mielikuvien tasolla, joten hyvä opetus itsessään on erittäin tehokasta kuntoutusta.  Lisäksi voidaan hyödyntää ennen kaikkea neuropsykologien asiantuntemusta, sillä he pystyvät omien tutkimusvälineidensä avulla selvittämään haastealueet tarkemmin ja kohdentamaan harjoituksen niihin. Aikuiset saavat pääasiassa neurologista kuntoutusta, johon on tutkimusten jälkeen mahdollista saada lääkärin lähetteellä Kela-korvausta, mikäli vaikeudet hankaloittavat työllistymistä tai kouluttautumista ammattiin.

Millainen merkitys varhaisella kuntoutuksella on

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen hahmottamisen taidot kehittyvät vahvasti lisäharjoittelun avulla. Hahmottamisen taidot vaikuttavat tarkkaavuuteen, keskittymiskykyyn ja motoristen taitojen kehitykseen, joten varhaisella kuntoutuksella on suuri merkitys lapsen kehityksen ja kasvun polkuun.

Miten hahmottamisen taitojen kehittymistä voi tukea

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan normaalikehityksessä riittää tavallinen ympäristö, jossa lapsen annetaan touhuta mahdollisimman paljon. Mikäli hahmottamisen taidot ovat lähtökohtaisesti heikkoja, on tärkeää tukea lapsen omaa aktiivisuutta tarjoamalla rikas ja turvallinen toimintaympäristö, joka sisältää virikkeitä myös hahmottamisen eri osa-alueiden harjoitteluun. Aikuisen ohjaava rooli tulee keskeiseksi tilanteissa, joissa lapsi välttelee vaikeiksi kokemiensa asioiden tekemistä. Tarvittaessa voidaan järjestää järjestelmällisesti tuokioita, joissa harjoitellaan esimerkiksi oman kehon hahmottamiseen liittyviä asioita.

Miten oman lapsen suunnistustaitojen kehittymistä voi tukea

Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kertoo, että lapsella saattaa olla hahmotusvaikeuksien takia haasteita oppia suuntia, minkä takia on tärkeää harjoitella strategioita reittien muistamiseen: esimerkiksi automatkalla lasta voidaan kehottaa painamaan mieleensä keskeisimpiä maamerkkejä.  Hahmotustaitojen harjoittelu on hyvä ottaa osaksi jokapäiväistä elämää ja huolehtia samalla kuitenkin siitä, ettei lapsi joudu liian haastavien tilanteiden takia kohtaamaan toistuvia pettymyksiä.