Mitä hahmotushäiriöt ovat

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmottamisen taidoiksi kutsutaan niitä ajattelutaitoja, jotka liittyvät kolmiulotteisessa todellisuudessa elämiseen. Havaitsemisen lisäksi hahmottamisessa on kyse mielikuvien luomisesta. Mikäli hahmottamisen taidot ja hahmottamiseen liittyvät ajattelutaidot ovat niin puutteellisia, että ne haittaavat arjessa toimimista, kouluttautumista tai työn tekemistä, ruvetaan puhumaan hahmottamisen häiriöistä tai vaikeuksista. Hahmotushäiriöissä ei ole kyse aistitoiminnan häiriöistä, vaan kysymys on nimenomaan vaikeuksista käsitellä ja muokata informaatiota mielessä sekä luoda mielikuvia. Räsänen kuvaa hahmottamisen vaikeuksia puhumalla puuttuvista ja putoilevista ajatuksen palikoista, joiden takia ajatusta ei saa rakennettua valmiiksi. Tämä näkyy esimerkiksi suunnistamisen haasteina.

Mitkä hahmottamisen eri osa-alueet ovat

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmottamiseen liittyvät toiminnot voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen sen perusteella, kohdistuuko huomio yhteen asiaan/useamman asian väliseen suhteeseen vai onko tarkasteltava asia muuttumaton/muuttuuko se koko ajan. Hahmottaminen voidaan jakaa nämä kaksi ulottuvuutta yhdistämällä neljään ajattelutoimintoryhmään, jotka ovat löydä ja tunnista (yksi muuttumaton asia), muokkaa ja kokoa (yksi muuttuva asia), sijoita ja suhteuta (useamman asian välinen muuttumaton suhde) sekä liiku ja suunnista (useamman asian välinen muuttuva suhde). Kuntoutusta suunniteltaessa on olennaista miettiä, missä näistä osa-alueista ongelmat erityisesti ovat.

Miten opettaja voi tukea oppilaan kuntoutumista

Neuropsykologi Liisa Klenbergin mukaan oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa pääpaino on käytännön taitojen harjoittelussa, joten koulussakin olisi tärkeää harjoitella esimerkiksi repun pakkaamista tai matematiikan tehtävien tekemistä, mikäli niissä ilmenee vaikeuksia. Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että vaikeiden oppiaineiden kohdalla on olennaista löytää oikea taso opetukselle ja tarjota visuaalista tukea yksinkertaistettuja havaintomalleja käyttäen.

Millaista kuntoutusta alle kouluikäisille lapsille on saatavilla

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen kuntoutus sisältää hyvin paljon liikunnallisuutta, erilaisten asioiden rakentamista ja kokoamista sekä tunnistamista ja löytämistä. Hahmottamisen kuntoutuksessa voidaan hyödyntää myös tietokoneelle ohjelmoituja kaksi- ja kolmiulotteisia visuaalisia ympäristöjä.

Millaista kuntoutusta kouluikäisille lapsille tai aikuisille on saatavilla

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan lähes joka oppiaineessa on sisältöjä, joissa hyödynnetään tilan hahmottamista, löytämistä, suunnistamista ja asioiden kokoamista ainakin mielikuvien tasolla, joten hyvä opetus itsessään on erittäin tehokasta kuntoutusta.  Lisäksi voidaan hyödyntää ennen kaikkea neuropsykologien asiantuntemusta, sillä he pystyvät omien tutkimusvälineidensä avulla selvittämään haastealueet tarkemmin ja kohdentamaan harjoituksen niihin. Aikuiset saavat pääasiassa neurologista kuntoutusta, johon on tutkimusten jälkeen mahdollista saada lääkärin lähetteellä Kela-korvausta, mikäli vaikeudet hankaloittavat työllistymistä tai kouluttautumista ammattiin.

Millainen merkitys varhaisella kuntoutuksella on

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen hahmottamisen taidot kehittyvät vahvasti lisäharjoittelun avulla. Hahmottamisen taidot vaikuttavat tarkkaavuuteen, keskittymiskykyyn ja motoristen taitojen kehitykseen, joten varhaisella kuntoutuksella on suuri merkitys lapsen kehityksen ja kasvun polkuun.

Miten hahmottamisen taitojen kehittymistä voi tukea

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan normaalikehityksessä riittää tavallinen ympäristö, jossa lapsen annetaan touhuta mahdollisimman paljon. Mikäli hahmottamisen taidot ovat lähtökohtaisesti heikkoja, on tärkeää tukea lapsen omaa aktiivisuutta tarjoamalla rikas ja turvallinen toimintaympäristö, joka sisältää virikkeitä myös hahmottamisen eri osa-alueiden harjoitteluun. Aikuisen ohjaava rooli tulee keskeiseksi tilanteissa, joissa lapsi välttelee vaikeiksi kokemiensa asioiden tekemistä. Tarvittaessa voidaan järjestää järjestelmällisesti tuokioita, joissa harjoitellaan esimerkiksi oman kehon hahmottamiseen liittyviä asioita.