Neuropsykologi Liisa Klenbergin mukaan oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa pääpaino on käytännön taitojen harjoittelussa, joten koulussakin olisi tärkeää harjoitella esimerkiksi repun pakkaamista tai matematiikan tehtävien tekemistä, mikäli niissä ilmenee vaikeuksia. Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että vaikeiden oppiaineiden kohdalla on olennaista löytää oikea taso opetukselle ja tarjota visuaalista tukea yksinkertaistettuja havaintomalleja käyttäen.
Kategoria: Tuki ja kuntoutus
Miten koulussa voidaan tukea hahmotushäiriöistä oppilasta
Tutkija ja erityisopettaja Iines Palmu kertoo, että hahmotushäiriöistä oppilasta voidaan tukea palastelemalla tehtäviä, antamalla selkeitä ohjeita, opettamalla yliviivattavien listauksien hyödyntämistä tehtävissä etenemiseen sekä käyttämällä värikoodeja tavaroiden löytämisen helpottamiseksi. Hän kertoo myös ajan hahmottamisen tukemisesta.
Miten nuorta voi tukea opinnoissaan
Ammatillinen erityisopettaja Päivi Pietiläinen kertoo, että toisella asteella annettavan tuen laatu ja määrä riippuvat siitä, miten hankalia oppilaan hahmotuspulmat arjessa ovat. Ajan hahmottamista voidaan helpottaa esimerkiksi kännykkää tai paperille tehtyjä aikatauluja käyttämällä.
Miten spatiaalista ahdistuneisuutta kokevaa henkilöä voi tukea
Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtola kertoo, että spatiaalista ahdistuneisuutta kokevaa henkilöä voi auttaa käsittelemään negatiivisia tunteita muun muassa keskustelemalla ja tietoa antamalla, rentoutusharjoitusten avulla tai itsesäätely- ja ongelmanratkaisutaitoja opettamalla. Spatiaalista ahdistusta voi vähentää myös ympäristöä kehittämällä ja koulun käytänteitä miettimällä: lapselle voidaan tarjota mahdollisuuksia hahmotustaitojen kehittämiseen arjessa ja koulussa voidaan hyödyntää hahmotustaitojen kehittymistä tukevia opetusmenetelmiä. Koulun ja kodin välisen yhteistyön lisäksi on tärkeää rohkaista lasta harjoittelemaan sellaisia asioita, jotka häntä ahdistavat ja joita hän pyrkii välttelemään.
Millaista kuntoutusta alle kouluikäisille lapsille on saatavilla
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen kuntoutus sisältää hyvin paljon liikunnallisuutta, erilaisten asioiden rakentamista ja kokoamista sekä tunnistamista ja löytämistä. Hahmottamisen kuntoutuksessa voidaan hyödyntää myös tietokoneelle ohjelmoituja kaksi- ja kolmiulotteisia visuaalisia ympäristöjä.
Millaista kuntoutusta kouluikäisille lapsille tai aikuisille on saatavilla
Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan lähes joka oppiaineessa on sisältöjä, joissa hyödynnetään tilan hahmottamista, löytämistä, suunnistamista ja asioiden kokoamista ainakin mielikuvien tasolla, joten hyvä opetus itsessään on erittäin tehokasta kuntoutusta. Lisäksi voidaan hyödyntää ennen kaikkea neuropsykologien asiantuntemusta, sillä he pystyvät omien tutkimusvälineidensä avulla selvittämään haastealueet tarkemmin ja kohdentamaan harjoituksen niihin. Aikuiset saavat pääasiassa neurologista kuntoutusta, johon on tutkimusten jälkeen mahdollista saada lääkärin lähetteellä Kela-korvausta, mikäli vaikeudet hankaloittavat työllistymistä tai kouluttautumista ammattiin.
Mitä neuropsykologinen kuntoutus on
Neuropsykologi Heli Isomäki kertoo, että tehokkaan kuntoutuksen perusedellytys on löytää hierarkkisen mallin alin taso, jolla pulma ilmenee, ja kohdistaa harjoittelu siihen. Toinen tärkeä asia neuropsykologisen kuntoutuksen osalta on toiminnanohjauksen yhdistäminen hahmotustaitojen harjoitteluun.
Millainen merkitys varhaisella kuntoutuksella on
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen hahmottamisen taidot kehittyvät vahvasti lisäharjoittelun avulla. Hahmottamisen taidot vaikuttavat tarkkaavuuteen, keskittymiskykyyn ja motoristen taitojen kehitykseen, joten varhaisella kuntoutuksella on suuri merkitys lapsen kehityksen ja kasvun polkuun.
Miten hahmottamisen taitojen kehittymistä voi tukea
Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan normaalikehityksessä riittää tavallinen ympäristö, jossa lapsen annetaan touhuta mahdollisimman paljon. Mikäli hahmottamisen taidot ovat lähtökohtaisesti heikkoja, on tärkeää tukea lapsen omaa aktiivisuutta tarjoamalla rikas ja turvallinen toimintaympäristö, joka sisältää virikkeitä myös hahmottamisen eri osa-alueiden harjoitteluun. Aikuisen ohjaava rooli tulee keskeiseksi tilanteissa, joissa lapsi välttelee vaikeiksi kokemiensa asioiden tekemistä. Tarvittaessa voidaan järjestää järjestelmällisesti tuokioita, joissa harjoitellaan esimerkiksi oman kehon hahmottamiseen liittyviä asioita.