Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtolan mukaan Hahku-hankkeen yhteydessä toteutetussa kyselyssä 4 prosenttia peruskoululaisista vastasi suurimpaan osaan väittämistä, että hahmotustilanteet tuntuvat ahdistavilta. Tutkimuksessa havaittiin, että spatiaalista ahdistusta esiintyy jo toisella luokalla olevilla oppilailla ja että se on yleisempää tytöillä kuin pojilla. Spatiaalista ahdistuneisuutta kokevat oppilaat harrastavat vähemmän joukkuelajeja, ja heillä on vähemmän ystäviä niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Spatiaalinen ahdistuneisuus näyttäisi olevan yhteydessä oppilaiden kokemuksiin siitä, miten he uskaltavat liikkua ympäristössä tai miten he oppivat muistamaan ihmisten kasvoja ja nimiä. Piirtäminen ja kirjoittaminen sekä oppiaineiden osalta matematiikka, reaaliaineet ja liikunta näyttäisivät olevan yhteydessä spatiaaliseen ahdistuneisuuteen.
Avainsana: yläkoulu
Miten kouluikäisen lapsen tutkimuksen polku etenee
Neuropsykologi Liisa Klenberg kertoo, että oppilas pääsee koulun oppilashuollon kautta arvioitavaksi koulupsykologille, joka lähettää oppilaan tarvittaessa tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon tai neuropsykologille. Klenberg kertoo tarkemmin siitä, mitä erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksissa tapahtuu.
Hahmotusvaikeudet yläkoulussa
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että yläkoulussa haasteita saattavat aiheuttaa heikosti automatisoituneet peruslaskutaidot, kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon soveltaminen ja karttatehtävät. Tilan hahmottamisen ja oikean luokkatilan löytämisen haasteet korostuvat, kun siirrytään isompaan ja monimutkaisempaan koulurakennukseen.
Miten opettaja voi tukea oppilaan kuntoutumista
Neuropsykologi Liisa Klenbergin mukaan oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa pääpaino on käytännön taitojen harjoittelussa, joten koulussakin olisi tärkeää harjoitella esimerkiksi repun pakkaamista tai matematiikan tehtävien tekemistä, mikäli niissä ilmenee vaikeuksia. Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että vaikeiden oppiaineiden kohdalla on olennaista löytää oikea taso opetukselle ja tarjota visuaalista tukea yksinkertaistettuja havaintomalleja käyttäen.
Miten löytämisen tai kuvien hahmottamisen haasteita voi helpottaa
Näönkäytön asiantuntija Piia Puolanen kertoo, että esineiden löytämistä voi helpottaa esimerkiksi pöydällä olevien tavaroiden määrää vähentämällä tai säilyttämällä niitä nimetyissä laatikoissa. Kirjan kuvia voidaan rajata lukukiveä tai lukuikkunaa käyttämällä.
Mistä apuvälineistä hahmotushäiriöinen henkilö voi hyötyä
Erityisopettaja ja apuvälineasiantuntija Pauli Sarsama kertoo, että hahmotushäiriöinen oppilas hyötyy matematiikan opiskelussa murtokakuista ja tasoon avattavista kappaleista. Mikäli kirjoittaminen tuottaa haasteita, voi tietokoneella tai tabletilla tuottaa tekstiä saneluominaisuutta hyödyntämällä.
Millaista on ollut elää hahmotushäiriön kanssa 2
Kokemusasiantuntija Anniina Ala-Soini kertoo haasteistaan koulussa, työelämässä, liikkumisessa, kädentaitoja vaativissa tilanteissa sekä teknisten laitteiden käyttämisessä. Lisäksi hän antaa esimerkkejä siitä, kuinka on oppinut pärjäämään hahmottamisvaikeuksiensa kanssa arjessa. Ala-Soini rohkaisee lapsia ja nuoria kertomalla, että aikuisena on helpompaa elää hahmotushäiriön kanssa, koska voi itse tehdä valintoja, eikä vertailua enää ole. Hän kaipaa lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä aikuisilta suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä sen asian suhteen, että ihmiset oppivat eri tavalla.
Tapausesimerkki tilan hahmottamisen ja liikkumisen haasteista koulussa
Näönkäytön asiantuntija Piia Puolanen kertoo tapausesimerkin siitä, miten hahmottamisen haasteet voivat ilmetä erikoisina reitinvalintoina koulun arjessa. Neuropsykologisen kuntoutuksen sekä opettajan ja avustajan antaman tuen myötä oppilaan arkea voidaan kuitenkin helpottaa.
Tapausesimerkki karttojen ja kuvien hahmottamisen haasteista
Näönkäytön asiantuntija Marja Lehmuskoski kertoo tapausesimerkin oppilaasta, joka ei saanut kartoista selvää muuten kuin värien perusteella päättelemällä. Oppilas pystyi tekemään karttatehtäviä soveltavalla tavalla hyvää muistiaan ja sanoittamista hyödyntämällä. Kuvien hahmottamisen vaikeudet ilmenivät muun muassa siten, että oppilaan oli mahdotonta hahmottaa ja nimetä mustavalkoisesta ääriviivakuvasta rumpupatteriston eri osia. Rumpuja konkreettisesti tutkimalla ja sanoittamalla se kuitenkin onnistui.