Mitä hahmotushäiriöt ovat


Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmottamisen taidoiksi kutsutaan niitä ajattelutaitoja, jotka liittyvät kolmiulotteisessa todellisuudessa elämiseen. Havaitsemisen lisäksi hahmottamisessa on kyse mielikuvien luomisesta. Mikäli hahmottamisen taidot ja hahmottamiseen liittyvät ajattelutaidot ovat niin puutteellisia, että ne haittaavat arjessa toimimista, kouluttautumista tai työn tekemistä, ruvetaan puhumaan hahmottamisen häiriöistä tai vaikeuksista. Hahmotushäiriöissä ei ole kyse aistitoiminnan häiriöistä, vaan kysymys on nimenomaan vaikeuksista käsitellä ja muokata informaatiota mielessä sekä luoda mielikuvia. Räsänen kuvaa hahmottamisen vaikeuksia puhumalla puuttuvista ja putoilevista ajatuksen palikoista, joiden takia ajatusta ei saa rakennettua valmiiksi. Tämä näkyy esimerkiksi suunnistamisen haasteina.

Miten hahmottamisen vaikeudet näkyvät alkuopetuksen matematiikassa

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että matematiikassa suunnat ja ulottuvuudet ovat sisällöllisesti merkityksellisiä. Lukujärjestelmä perustuu paikka-arvoihin ja paikka tarkoittaa lukujen sijaintia suhteessa toisiinsa. Hahmottamisen vaikeudet voivat aiheuttaa ongelmia käsitellä mielessä asioiden sijainteja ja suhteita toisiinsa, jolloin on vaikeampaa oppia ajattelemaan luvuilla sekä hahmottamaan lukujen suhteita ja suuruusluokkia. Oppimisesta tulee pintaoppimista, ja numerot ovat vain sanoja ilman sisältöä.

Hahmotusvaikeudet alakoulussa

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että alakouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille erityisesti matematiikassa lukujonojen, kellotehtävien ja laskujärjestyksen oppimisessa. Hahmotusvaikeudet voivat näkyä kirjoittamisessa rivillä pysymisen hankaluutena tai niin, että kirjaimet menevät väärinpäin tai sekoittuvat. Haasteita voi ilmetä myös taulu-vihkotyöskentelyssä, motorisia taitoja edellyttävissä tehtävissä sekä itsenäisessä liikkumisessa.

Hahmottamisen haasteet ja selviytymiskeinot aikuisena 2

Kokemusasiantuntija Tuula Mattila kertoo haasteistaan hahmottaa valmiita karttoja, matematiikkaa, liikkeitä ryhmäliikunnassa sekä palikkarakennelmien ohjeistuksia. Hän on oppinut kompensoimaan hahmottamisen puutteitaan hyödyntämällä hyvää visuaalista muistiaan, piirtämällä karttoja sekä muokkaamalla isoja kokonaisuuksia ymmärrettävämpään muotoon joko piirtäen tai pilkkoen.

Millaista on ollut elää hahmotushäiriön kanssa 3

Kokemusasiantuntija kertoo haasteistaan matematiikassa, kuvaamataidossa ja liikunnassa sekä kuvien ja karttojen hahmottamisessa. Hänen mukaansa tuen saamista koulussa hankaloittaa se, että opettajille on vaikea selittää ymmärrettävästi, mistä hahmottamisen vaikeuksissa omalla kohdalla on kyse. Kokemusasiantuntija on sitä mieltä, että hahmotushäiriöstä kannattaa kertoa opettajille mutta ei välttämättä koulukavereille, sillä siitä saattaa seurata ennakkoluuloja ja porukoiden ulkopuolelle jäämistä. Hän toivoo, etteivät opettajat vähättelisi hahmotusongelmaa tai tekisi siitä myöskään liian isoa numeroa. Mikäli opettaja osoittaa aitoa mielenkiintoa ja välittämistä oppilasta kohtaan, on oppilaan helpompi olla avoin ja kertoa haasteistaan.

Äidin näkökulma

Äiti kertoo, että hänen tyttärellään on laaja-alaisia hahmottamisen vaikeuksia, jotka kohdistuvat pääasiassa luetun ymmärtämiseen, isoista kokonaisuuksista tietojen löytämiseen sekä kertotaulun hallintaan. Hänen mukaansa tehtävien ja luettavien kokonaisuuksien pieniin palasiin pilkkominen, tekstistä jo luetun osan peittäminen, ylimääräisten ärsykkeiden poistaminen, värikalvojen avulla tekstin neutralisoiminen sekä kertotaulun käyttäminen ovat asioita, jotka helpottavat opiskelua. Hahmotushäiriön huomioimisen haasteet ovat näkyneet koulussa muun muassa siten, että tyttö on joutunut tekemään kokeita uudestaan, kun hänelle ei ole ensimmäisellä kerralla annettu muokattua koetta eikä omaa tilaa kokeen tekemiseen.

Millaisia haasteita hahmotushäiriöt tuovat oppiaineisiin

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan jokaisessa kouluaineessa voi olla sellaisia tehtävätilanteita, jotka edellyttävät tila- ja paikkasuhteisiin liittyvää ajattelua. Esimerkiksi karttojen, graafien ja pylväskuvioiden tulkitseminen saattaa tuottaa oppilaalle hankaluuksia, mikäli hänellä on vaikeuksia ymmärtää asioiden tilassa olevia tai visuaalisia suhteita. Matematiikkaan on sisäänrakennettu hahmottamista vaativia tekijöitä, mutta esimerkiksi kertotaulun ulkoa opettelu ei vaadi kovinkaan paljon spatiaalista ajattelua. Toisaalta ainekirjoitus saattaa sisältää ajasta ja paikasta toiseen liikkumista, jolloin sen kirjoittaminen edellyttää hahmottamiseen liittyvien mielikuvien käyttöä.