Hahmotusvaikeudet varhaislapsuudessa

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että pienten lasten hahmotusvaikeuksia ei ole kovin helppo tunnistaa, sillä lapset välttelevät vaikeaksi kokemiensa tehtävien, kuten palapelien, tekemistä. Hahmotusvaikeudet voivat tulla esille esimerkiksi pukemisessa, lelujen etsimisessä tai yksityiskohtien löytämisessä kuvakirjoista.

Hahmotusvaikeudet esikouluiässä

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että esikouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille ajallisuuden hahmottamisen haasteina sekä lukujonojen, tilakäsitteiden, suuntien ja pukemisen oppimisen vaikeutena. Hahmotusvaikeudet voivat näyttäytyä kömpelyytenä hienomotorisissa tehtävissä, pallopelien välttelynä tai toiminnanohjauksen vaikeuksina.

Hahmotusvaikeudet alakoulussa

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että alakouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille erityisesti matematiikassa lukujonojen, kellotehtävien ja laskujärjestyksen oppimisessa. Hahmotusvaikeudet voivat näkyä kirjoittamisessa rivillä pysymisen hankaluutena tai niin, että kirjaimet menevät väärinpäin tai sekoittuvat. Haasteita voi ilmetä myös taulu-vihkotyöskentelyssä, motorisia taitoja edellyttävissä tehtävissä sekä itsenäisessä liikkumisessa.

Miten opettaja voi tukea oppilaan kuntoutumista

Neuropsykologi Liisa Klenbergin mukaan oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa pääpaino on käytännön taitojen harjoittelussa, joten koulussakin olisi tärkeää harjoitella esimerkiksi repun pakkaamista tai matematiikan tehtävien tekemistä, mikäli niissä ilmenee vaikeuksia. Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että vaikeiden oppiaineiden kohdalla on olennaista löytää oikea taso opetukselle ja tarjota visuaalista tukea yksinkertaistettuja havaintomalleja käyttäen.

Miten koulussa voidaan tukea hahmotushäiriöistä oppilasta

Tutkija ja erityisopettaja Iines Palmu kertoo, että hahmotushäiriöistä oppilasta voidaan tukea palastelemalla tehtäviä, antamalla selkeitä ohjeita, opettamalla yliviivattavien listauksien hyödyntämistä tehtävissä etenemiseen sekä käyttämällä värikoodeja tavaroiden löytämisen helpottamiseksi. Hän kertoo myös ajan hahmottamisen tukemisesta.

Miten spatiaalista ahdistuneisuutta kokevaa henkilöä voi tukea

Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtola kertoo, että spatiaalista ahdistuneisuutta kokevaa henkilöä  voi auttaa käsittelemään negatiivisia tunteita muun muassa keskustelemalla ja tietoa antamalla, rentoutusharjoitusten avulla tai itsesäätely- ja ongelmanratkaisutaitoja opettamalla. Spatiaalista ahdistusta voi vähentää myös ympäristöä kehittämällä ja koulun käytänteitä miettimällä: lapselle voidaan tarjota mahdollisuuksia hahmotustaitojen kehittämiseen arjessa ja koulussa voidaan hyödyntää hahmotustaitojen kehittymistä tukevia opetusmenetelmiä. Koulun ja kodin välisen yhteistyön lisäksi on tärkeää rohkaista lasta harjoittelemaan sellaisia asioita, jotka häntä ahdistavat ja joita hän pyrkii välttelemään.

Millaista kuntoutusta alle kouluikäisille lapsille on saatavilla

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen kuntoutus sisältää hyvin paljon liikunnallisuutta, erilaisten asioiden rakentamista ja kokoamista sekä tunnistamista ja löytämistä. Hahmottamisen kuntoutuksessa voidaan hyödyntää myös tietokoneelle ohjelmoituja kaksi- ja kolmiulotteisia visuaalisia ympäristöjä.

Millaista kuntoutusta kouluikäisille lapsille tai aikuisille on saatavilla

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan lähes joka oppiaineessa on sisältöjä, joissa hyödynnetään tilan hahmottamista, löytämistä, suunnistamista ja asioiden kokoamista ainakin mielikuvien tasolla, joten hyvä opetus itsessään on erittäin tehokasta kuntoutusta.  Lisäksi voidaan hyödyntää ennen kaikkea neuropsykologien asiantuntemusta, sillä he pystyvät omien tutkimusvälineidensä avulla selvittämään haastealueet tarkemmin ja kohdentamaan harjoituksen niihin. Aikuiset saavat pääasiassa neurologista kuntoutusta, johon on tutkimusten jälkeen mahdollista saada lääkärin lähetteellä Kela-korvausta, mikäli vaikeudet hankaloittavat työllistymistä tai kouluttautumista ammattiin.

Millainen merkitys varhaisella kuntoutuksella on

Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen hahmottamisen taidot kehittyvät vahvasti lisäharjoittelun avulla. Hahmottamisen taidot vaikuttavat tarkkaavuuteen, keskittymiskykyyn ja motoristen taitojen kehitykseen, joten varhaisella kuntoutuksella on suuri merkitys lapsen kehityksen ja kasvun polkuun.