Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologien tutkimusvälineillä hahmotushäiriöt on kohtalaisen helppo havaita, mikäli tutkimukset on tehty riittävän laaja-alaisesti ja hyvin. Yhtenäisen kriteeristön puuttumisen takia oirekuvaltaan samanlaisten henkilöiden pulmia saatetaan kuitenkin kuvata hahmotushäiriöiksi, ei-kielellisen oppimisen pulmiksi tai visuospatiaalisiksi vaikeuksiksi. Mikäli tutkimuksia ei ole tehty hyvin, saatetaan kuvata yksittäisiä oireita, kuten motoriikan ja toiminnanohjauksen vaikeuksia, eikä tulla miettineeksi, että niiden taustalla yhdistävänä tekijänä voivat olla hahmottamisen pulmat.
Posts by Mika Minkkinen
Miksi hahmotushäiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää
Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan lapsi ei motivoidu tekemään vaikeiksi kokemiaan asioita, minkä seurauksena hänelle ei kerry niiden oppimiseen tarvittavia toistoja. Aikuinen osaa tukea lasta näissä haasteellisissa tilanteissa paremmin, mikäli hän tiedostaa ja ymmärtää hahmottamisen vaikeuksien osuuden niihin. Tällöin lapsen ei tarvitse kohdata toistuvia epäonnistumisia eikä mahdollisia syytöksiä yrittämisen puutteesta, joten hän pääsee pienemmillä itsetunnon haavoilla.
Miten alle kouluikäisen lapsen tutkimuksen ja tuen polku etenee
Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan tutkimuksien ja mahdollisten tukitoimien tarve nousee ensimmäisenä esille lapsen vanhempien tai päivähoidon henkilökunnan tekemien havaintojen pohjalta tai neuvolakäynneillä. Lapsen tutkimuksen ja tuen polku etenee kunnassa toimintaterapeutin tai alle kouluikäisten psykologin luokse, ja näiden tahojen rinnalle on saatavilla aluekohtaisia palveluita yksityisen, kunnan tai erikoissairaanhoidon tarjoamina.
Miten kouluikäisen lapsen tutkimuksen polku etenee
Neuropsykologi Liisa Klenberg kertoo, että oppilas pääsee koulun oppilashuollon kautta arvioitavaksi koulupsykologille, joka lähettää oppilaan tarvittaessa tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon tai neuropsykologille. Klenberg kertoo tarkemmin siitä, mitä erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksissa tapahtuu.
Miten hahmotushäiriöt näkyvät liikkumisessa ja arjessa
Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan vaikeuksia saattavat aiheuttaa tasoerojen, syvyyden, etäisyyden sekä liikkuvan tai paikallaan olevan kohteen hahmottaminen. Liikkuessaan hahmotushäiriöinen oppilas saattaa eksyä tutullakin reitillä, kulkea umpimähkään, arpoa ja seurailla muita. Monesti kartat inhottavat ja saavat vaan enemmän hämilleen. Kaupassa hahmotushäiriöt voivat näyttäytyä esimerkiksi tietyn tavaran löytämisen tai seteleiden lompakkoon taittelemisen haasteina. Koulussa voi olla vaikeuksia löytää oma naulakko tai istumapaikka, tavaroita pulpetilta tai repusta, tai siirtyä luokasta toiseen.
Hahmotusvaikeudet varhaislapsuudessa
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että pienten lasten hahmotusvaikeuksia ei ole kovin helppo tunnistaa, sillä lapset välttelevät vaikeaksi kokemiensa tehtävien, kuten palapelien, tekemistä. Hahmotusvaikeudet voivat tulla esille esimerkiksi pukemisessa, lelujen etsimisessä tai yksityiskohtien löytämisessä kuvakirjoista.
Hahmotusvaikeudet esikouluiässä
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että esikouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille ajallisuuden hahmottamisen haasteina sekä lukujonojen, tilakäsitteiden, suuntien ja pukemisen oppimisen vaikeutena. Hahmotusvaikeudet voivat näyttäytyä kömpelyytenä hienomotorisissa tehtävissä, pallopelien välttelynä tai toiminnanohjauksen vaikeuksina.
Hahmotusvaikeudet alakoulussa
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että alakouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille erityisesti matematiikassa lukujonojen, kellotehtävien ja laskujärjestyksen oppimisessa. Hahmotusvaikeudet voivat näkyä kirjoittamisessa rivillä pysymisen hankaluutena tai niin, että kirjaimet menevät väärinpäin tai sekoittuvat. Haasteita voi ilmetä myös taulu-vihkotyöskentelyssä, motorisia taitoja edellyttävissä tehtävissä sekä itsenäisessä liikkumisessa.
Hahmotusvaikeudet yläkoulussa
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että yläkoulussa haasteita saattavat aiheuttaa heikosti automatisoituneet peruslaskutaidot, kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon soveltaminen ja karttatehtävät. Tilan hahmottamisen ja oikean luokkatilan löytämisen haasteet korostuvat, kun siirrytään isompaan ja monimutkaisempaan koulurakennukseen.